Utuista ollut

Aikamoista utua on reissut Veksin kanssa usein olleet mutta tämä Ruotsin reissu on kaikkien aikojen ykkönen. Ei ehditty kauaa olemaan reissussa, kun molemmilla musteni pää totaalisesti. Siinä sumussa oltiinkin kauan, koska putkihan se hirtti päälle ja kun mukavassa suomalaisseurassa oltiin niin meno oli sen mukaista. Reilun parin kuukauden aikana ei olla oltu päivääkään selvänä ja mikä hieman ongelmallista, niin ei mitään hajua missä meidän autokin on.

Viimeinen havainto siitä on parin kuukauden takaa, kun Veksi veteli hirveissä tumuissa pitkin Eurooppa nelosta. Nopeastihan siinä ilmesty poliisit sinisine valoineen rinnalle ja ylläri pysäyttihn ne kuninkaallisen rahtikuorman jonnekin Norrtäljen taakse.

Vittu mittari huusi hoosiannaa, kun Veksi päräytti siihen kesän kotimaisen kärkituloksen 4,8 promillea. Svanteilla kumisi faanit pitkin metsiä, kun ne tajusi asian laidan. Nopeasti meidät lyötiin Volvon takapenkille ja matka jatkui paikalliseen putkaan. Siellä vietettiin yö ja dokailu jatkui ties missä. Onneksi ei ihan asunnottomiksi jääty, koska Veksillä oli joku paikallinen hoito, jolta tarpeen tullen irtosi pildeä myös kavereille. Sinnehän me päädyttiin ja orgiat oli pystyssä aika alta yksikön, siinä lensi saman tien joku paikallinen Börje ulos kämpiltä, kun Veksi pisti ison pyötän pyörimään.

Tämä tältä erää, nyt meidän täytyy Veksin kanssa lyödä viisaat päät yhteen ja alkaa todenteolla miettiä, missä me ollaan viimeset kaksi kuukautta luuhattu.

-Repa, pyörällä päästä, Scania hukassa, Enska odottaa vihasena Suomessa.