yt-neuvotteluja

Tiukka taloustilanne näkyy myös meillä duunissa. Enska oli pakotettu aloittamaan yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. Mehän Veksin kanssa ilmoitettiin ykskantaan, että voi laskea meidät niiden neuvottelujen ulkopuolelle. Tai oikeastaan Veksi ilmoitti, että lomailla voidaan mutta palkkaa pitää tulla. Loppuken lopuksi neuvottelut oli nopeat ja kivuttomat Anssi lomautettiin ainoana henkilönä kokonaan ja kesto on kolme kuukautta muille kuskeille tuli hieman lyhyempää päivää.

Anssihan on käytännössä ilmainen firmalle, joten kai se Enska pisti vittuillakseen sen pihalle vähäksi aikaa. Sormihan siinä kuitenkin meni Anssilla suuhun, että mistä saisi toimeentulon, eihän se oikeasti rahaa tarvi, kun peräkammarin poikana kotona on. Veksi kuitenkin keksi pojalle hyvän homman, ei muuta kuin joululahjoja pakkaamaan johonkin kauppaan. Anssihan ei ymmärtänyt sitä vitsillä jouluhan tässä on mennyt ja lähti samantien lähiostarille lahjapaperin kanssa.

Ei tainnut kauppa oikein käydä ja ihmekös tuo, harvapa uudeksi vuodeksi paketteja pakkaa. Ihmetystä se herätti ja katseita Anssi ainakin keräsi tosin osa katseista johtui yksinkertaisesti siitä syystä, että Anssi oli lähtenyt liikkeelle pitkissä kalsareissa, joissa kasuaalisti on tuhkaluukku takana. Loppu hyvin kuitenkin, rahaa ei tullut mutta ilmainen yö valtion majoituksessa.

-Repa, joulun jälkimainingeissa

Joulua odotellessa

Heippa taas kaikki pikkupullerot suklaakalentereiden ääressä. Mehän ei Veksin kanssa joulukalentereita harrasteta, paitsi monelle tuttu ja perinteinen kossukalenteri. Tosin pieni annoshan se pullo kosanderia on päivässä mutta mennään nyt niillä muijan mieliksi.

Muahan ei muija saa mihinkään jouluostoksille ostoshelvetteihin mukaan. Perkele maistraatissa sillon sovittiin järjestelyt ja nehän pitää. Muija hommaat safkat ja lahjat kakaroille ja minä hoidan lahden takaa juomat pyhiksi. Hyväsydäminen rekkis kun oon, niin toki annan lahjoja myös perheenjäsenille. Tavaksi on tullut realisoida lasten leluista ja lokakuussa joku hyvä pois ja viedä se meidän firman hovikorjaaja Nakille, joka sikspäkillä duunaa siihen uudet maalit pintaan ja tadaa meillä on uusi lahja siinä. Muija ei harmi vaan mene noin helppoon, joten ollaan Veksin kanssa sovittu, että vaihdellaan muijiemme tavaroita joka joulu. Ei oo tainnut akat tietää kenen pitsipöksyissä on vuoden kulkeneet.

-Repa, kakkosluukulla